Torstaina oltiin treenaamassa nomea Linnean ja Rion kanssa. Samalla pohdittiin tuota Qupsun tunnariongelmaa. Itse en keksinyt tuohon enää mitään ratkaisua, yhden kapulan se osaa etsiä hyvin piilosta, mutta heti kun otetaan toinen mukaan, niin se hakee hyvin epävarmasti toisen haistelematta yhtään, vaikka varmasti osaa käyttää sitä nenäänsä. Linneastakin tuo kuulosti niin uskomattomalta, luulisi edes Quattron nenän sanovan sen verran, että lihapullan haju on paljon parempi kuin puun haju. Tehtiin pikatreeni kapuloiden puuttuessa kahdella juomapullolla (ei ainakaan inspiraation puutetta ;), joista mun hajustaman sisään laitettiin nakkia ja toisen Linnea hajusti. Olin ihan ihmeissäni, kun Quattro älysi homman, nuuhkaisi ensin väärää ja sitten seuraavaa, jonka toi. Turhaan siinä sitten yritin epätoivoisesti kertoa, ettei se kotona kyllä osaa. Lamppu tuntui syttyvän Quattron päässä vihdoinkin.
 Tänään sama teema jatkui tokotreeneillä saman porukan kera. Qupsulle tehtiin tunnari kolmella kapulalla, jotka asetettiin muutaman metrin päähän. Kaksi oli jälleen Linnean hajustamia ja yhteen hieroin lihapullaa apuhajuksi. Q lähti kapuloille reippaasti, alkoi nuuskimaan (tässä vaiheessa en meinannut itse uskoa silmiäni) ja valitsi oikean! Toistettiin vielä harjoitus, oikea kapula oli vaan eri kohdassa. Taas Qupsu haisteli tarkasti poimien oikean. Vau, mikäköhän lamppu sillä syttyi torstain treenin jälkeen päähän! No mutta, onneksi näin, rupesi jo mulla vinkit olemaan vähissä tuon suhteen. Perjantaiksi Linnean äiti lupasi pitää meille tunnaritreenin, joten sitä odotellessa. Katsoo nyt, jos vaikka jonkun näköisen pienen harjoituksen ehtisi kotonakin tehdä.
 Muiden liikkeiden osalta ei sen kummempaa, kosketusalusta on tullut tosi upeaksi, laittaa yleensä molemmat tassunsa alustalle, ja etenee niin ihanan vauhdikkaasti. Seuraamisessa ollaan vihdoin saatu askelsiirrokset ja käännökset vähän parempaan suuntaan jaja. Toivottavasti nyt vielä tänä vuonna ehdittäisiin starttaamaan voittajassa. :-)