Syksy taisi tulla kerta heitolla. Viime viikko saatiin paistatella vielä auringossa, mutta viime päivät ovat olleet makuuni ihan liian harmaita ja sateisia! Viime keskiviikkona löhöiltiin jopa t-paidoissa Heurekan nurtsilla Linnun ja Valtsun kanssa ja siinä sivussa treenailtiin tokoa. Qup yleisesti ottaen junnaa edelleen samalla tasolla, ohjatussa ei olla edetty seitsemästä metristä suuntaan tai toiseen ja merkkikään ei tahdo ekalla lähetyksellä löytyä. Ruudun paikka on sentään saatu takapalkan avulla superhienoksi ja kokeenomaisen treenin "rakastan tokoilla"-asenne on huipussaan! :)
 Possun kanssa suunnattiin vielä pari tuntia sitten kentälle vetämään iltatreenit, kokeenomaiset sellaiset, luoksetulo + kaket + hyppynouto, ja koeajettiin meidän ikioma hyppy varsinaisesti ekaa kertaa. Qup oli supersuperilonen ja työskenteli hyvällä vireellä, tosin valui luoksetulon molemmat pysäytykset, kaket suoritti hyvin ja totaalimöhli hyppynoudon. Mennessä Qupa kolautti vain pikkaisen, mutta tullessa kolaroi ihan kunnolla. Senkin sika! En ruennut palkkaamaan kyseisestä possuilusta, vaan tein perään vielä toisen hyppynoudon sekä myös lyhyen, mutta käännöksiä sisältäneen seuraamisen, kun en voinut vastustaa kiusausta. Sellaisesta tsemppauksesta kelpasi saadakin puolikas kurkku palkaksi! :)

Unakin kävi eilen tokoilemassa sirkuskentällä penturyhmässä ja oli peruspätevä. Me leikittiin ja tehtiin luopumisharjoituksia namipussin avulla, Ulpu ei edes älynnyt namipussin olemassaoloa alkuun, mutta huomattuaankin tuli kivasti mukana. Ryhmässä on myös Minna Rudin kanssa, mutta penskat ovat käyttäytyneet toistensa seurasta huolimatta mallikkaasti.

Viikonloppuna riitti vilskettä ja vipinää, kun Ines tuli meille pariksi yöksi hoitoon. Alkuun kolmen riehaantuneen koiran saaminen ulko-oven toiselle puolelle kesti lähemmäs vartin, mutta jo lauantaina rupesi olemaan sen verta väsynyttä porukkaa, että ulkoilu sisarusten kanssa ei ollut ollenkaan vaikeaa.
 Sunnuntai-iltana käytiin vielä Ojangossa agitreenien merkeissä ja Qupa oli varsin mahtava, se haki kepit jokaikisellä kerralla oikein! Kokeiltiin kontakteille uudentyyppistä menetelmää, Minna heitti pallon kesken rataa Qupalle kontaktista, se vaan pääsi hiukka varastamaan ja hyppäsi puolesta välistä alas, ja sen seurauksena pomppi ihan pokkana kontaikteilta alas muutaman kerran, oikea possu! Parin palautuksen jälkeen se rupesi älyämään, että eteenpäin ei pääsekään rynnimällä ja saatiin lopetettua ihan onnistuneisiin suorituksiin. Mun pitäisi muistaa vain ottaa namialustat treeneihinkin mukaan, koska sillä menetelmällä saatiin viime vuonna ihan kelvot kontaktit.
 Kokonaisuudessaan hyvistä treeneistä innostuneena sekä useiden iltojen onnistuneiden keppitreenien vuoksi ilmoitin Qupan ensi viikon agikisoihin purinalle! Keppitreeni on ollut kyllä niin hyvä juttu, mm. eilen saatiin onnistumisprosentiksi huikea 100, vaikka lähetin Qupaa kaikennäköisistä kulmista menemään ja radallakin meno oli varmaa!

Jo muutaman viikon takainen kuva auringonlaskusta, aikaa ennen syksyä.