Miten tässä näin pääsi käymään?

Palataan kuitenkin hetkeksi lauantaiaamuun, jolloin lähdettiin Qupsuttimen kanssa messariin agilitynäytökseen. Kenttä oli maksikoirille järkyttävän pieni ottaen huomioon esteiden välimatkat, mutta yksikään rima ei ihme kyllä lentänyt alas. Kepeillä mokailtiin taas, mutta niitä lukuunottamatta rata meni ihan kivasti. Qupasta ei ihan yleisön lempikoiraa leivottu, mutta innokkaita rapsuttajia silti riitti valtavan paljon. :) Parin tunnin kiertelyn jälkeen olin itse jo aika kypsä (samoin kuin koirakin), joten päätettiin lähteä kotiin huilaamaan sunnuntain koetta varten. Jos olisin ollut yhtään viisaampi, olisin jättänyt PetExpon väliin, sillä parituntisenkin jälkeen Qupa oli aika naatti, mikä näkyi myös kokeessa. Noh, virheistä oppii. Video löytyy jälleen täältä.

 

Sunnuntaina startattiin Tuomarinkartanoon ysin jälkeen odottelemaan voittajaluokan alkua. Quattro oli loppupäässä voittajan kymmenestä koirasta, joten suoritus venyi lähemmäs puolta päivää.
 Paikallamakuulla aloitettiin jälleen, ja koira pysyi hyvin hanskassa kehään mentäessä! Olinkin itseasiassa vähän ihmeissäni, kun se ei ryntäillyt liikkurin luokse. Tässä vaiheessa olisin voinut jo älytä, että onpas se yllättävän rauhallinen, mutta ajattelinkin, että onpa mukava, kun se on viisastunut möllitokosta. Löllykkä pysyi hyvin neliminuuttisen maassa eikä kääntynyt edes lonkalleen, joten ansaittu 10.
 Yksilösuorituksia odotellessa Qupa hengasi mun mukana kentällä, oletin, että se pursuaa energiaa ja vähän rauhoittuu ennen vuoroaan, mutta se taisi mennä jo vähän liiankin rauhalliseksi.
  Aloitettiin koesuoritus ruudulla ja siitä alkoi alamäki. Ensin sain pyytää Quattron pari kertaa sivulle, että tuli edes suoraan ja liikkurin "käsky"-sanasta se jo ampaisi ruutuun. Yritin parkaista käskyn lähes heti luvan saatuani, mutta varastaminen ei jäänyt tuomarilta huomaamatta. ;) Ruudun paikka oli tosi hieno ja sivulletulo tosi huono. Arvosanaksi 6.

 

 Seuraaminen oli jälleen yksi katastrofi, Qup jätätti ja kontakti tippui. Tässä vaiheessa teki mieli sanoa, että käyn virittelemässä koiran uudestaan ja otetaan alusta, mutta eipä ollut mahdollista. Tulipahan koettua, millaista on tehdä seuraamiskaavio (ja koko koe) koiran kanssa, jota saa hoputtaa ja vetää perässään. Ei kiva. Seuraamisesta 7, aika hyvin siitä sunnuntaikävelystä.
 Luoksetulo sentään sujui, 9, miinus nähtävästi vinosta perusasennosta.
 Hyppynouto 0, hupsista, tässä vaiheessa teki mieli ihan oikeasti marssia kehästä ulos. Heitin kapulan ihan suoraan, mutta koira meni ja ohitti esteen, vaikka se olikin suorassa linjassa.
 Istuminen 9½, oli ihan pakko vilkaista, että se istui. Se, että se olisi jäänyt seisomaan, olisi ollut tuossa vireessa todennäköisempää.
 Tunnarista en jaksanut edes hämmästyä, kun se nappasi väärän. Onneksi Q sentään otti reunimmaisen, niin pystyin sanomaan "höpöhöpö". Tuomarilta kuulin vielä suoritusten jälkeen, että Quattro oli nähtävästi nuuskinut kaikki muut tarkkaan läpi, paitsi oman vaan nuuhkaissut. Rupesin miettimään, voisiko ongelma olla se, että treeneissä olen hajustanut omaa maksimissaan 5 sekuntia ja väärät ovat olleet vahvemman hajuisia. Kokeessa taas se meneekin toisinpäin ja jos Quattro olisi langennut sen vuoksi väärään. Seliseli ja höpöhöpö, mutta mun mielestä tuo kuulostaa ihan oikeasti uskottavalta!
 Kehän jälkeen treenattiin omilla kapuloilla ja Qupa toi oman. Sentään jotain ilonaihetta, mutta olisi tehnyt sen kehässä.
 Kakeihin olen tyytyväinen, laiskuudestaan huolimatta Quattro suoritti vaihdot kivasti ja tarkasti. Perusasentoon nousu oli vajaa, joten 9½.

 

 Metallikapulan kanssa painittiin viime viikko, mutta kokeessa Qupa yllättikin nappaamalla kapulan suuhun ja palauttamalla muistaakseni sen vielä laukaten. Perusasento taisi jälleen olla vino, joten 9.
 
Kokonaisvaikutus 8½, hyviäkin liikkeitä oli, mutta normaalisuoritukseen verrattuna Qupan suoritus oli kuin hidastetusta elokuvasta. Voittajaluokassa on se kiva, että huonollakin tuloksella saa yleensä mukaan palkintoja, kokeessa ei huipputuloksilla herkuteltu, joten VOI3 221 p. sijoittui toiseksi kymmenestä koirasta.
 
 
 Pisteet se tärkein asia palkintojen jaossa, Quattro sen sijaan koittaa hymyillä.
 kuvat © Linnea L.
Summasummarum, perusasennot pääsevät tehotreeniin ja koetta edeltävät päivät pyhitetään rentoutumiselle tulevaisuudessa. Oli ihan mun oma moka, että järjestin Quattrolle niin paljon ohjelmaa samalla viikonlopulle ja ei oikeastaan ollut mikään ihmekään, että koe sujui niin tahmeasti. 

Joku piristys vielä loppuun, Quattro on oppinut, että Linnean hupussa a) on usein jotakin ja b) sen saa sieltä helposti pois.