Otsikon mukaisesti oltiin viime viikolla torstaista sunnuntaihin Muuramessa Labradorikerhon nomeleirillä. Paikaksi oli valittu Riihivuoren laskettelukeskus, mistä oli aivan mahtavat näkymät joka suuntaan. Torstaina saavuttiin paikalle iltakahdeksan maissa ja ilta kuluikin paikkaan tutustuessa ja maisemien ihailussa. Varsinainen leiri alkoi perjantaiaamulla ryhmiin jakamisella, jonka jälkeen siirryttiin koulutuspaikalle.
  Me treenattiin viikonloppu Sarin ryhmässä (suuri kiitos tasokkaasta koulutuksesta ja mahtavista vinkeistä! :) ja samaan ryhmään pääsi myös Sulo. Olikin kiva nähdä veljeä pitkästä aikaa ja toivottavasti Qupsukin otti mallia Sulon taidokkaasta työskentelystä leirin aikana.
 Quattron kompastuskiveksi muodostui taas se paikallaan pysyminen ennen noutamaan lähtöä. Ikinä tokossa sillä ei ole ollut kys.ongelmaa, sehän pysyy vaikka tunnin maassa, jos niin sille sanon. Tuolla se taas koitti karkailla, ja muutaman kerran onnistuikin, jolloin onneksi saatiin otettua dami ennen koiraa pois. Ongelmahan tuli viime kesällä, kun rupesin pitämään sitä taippariotteessa, kun sitä taipparikurssilla niin kehuttiin ja kehotettiin käyttämään. Siitä nimittäin tuli se, että Q kuumui tajuttomasti saatuaan hihnaan kaulaan ja koitti saada hihnan pois pakittamalla. Keväällähän tuo pysyi vielä kuin unelma paikallaan. 
 Perjantain treeneissä keskityttiin pellon ja metsän rajaan tehtäviin markkeerauksiin sekä linjaan ja sen treenaamiseen. Lopuksi tehtiin vielä hakuruutu pienelle metsäalueelle. Iltapäivällä koirat pääsivät huilimaan ja omistajat lähtivät kuuntelemaan kahta mielenkiintoista luentoa.
 Lauantaina olikin sitten treenejä aamu- ja iltapäivällä. Aamupäivä tehtiin taas linjoja ja "opetettiin" koiria menemään linjaa suoraan vaikka maasto muuttuu (pelto-metsä-pelto), jonka jälkeen lähdettiin rantaan ottamaan markkeerauksia pienen lahden yli (eli siis koira joutui uimaan lahden yli ja nousemaan vastarannalla maalle, jotta sai damin ylös). Iltapäivällä otettiin riistatreeniä metsässä. Qupsu oli ihan outo, ei suostunut tuomaan pupua ja variksia käteen asti vaan tiputti jalkoihin. Hakuruutu tehtiin parityöskentelynä. Quattrolle vietiin hakuruudun ihan takaosiin variksia, josta poika ihan hienosti ne löysikin. Jälkeäkin tehtiin, mutta kävi ilmi, kun koirat eivät löytäneet millään kania, että alueelle oli todennäköisesti tehty aamupäivällä muitakin jälkiä, joten tehtiinkin minijälki alokasluokan malliin.
 Sunnuntaina osallistuttiin mölli-wt:seen pitkän harkinnan jälkeen. Tehtävinä oli 1.rastilla markkeeraus ja toisella markkeeraus ja samaan kohtaan linja. Quun pidin varmuuden vuoksi taippariotteessa laukausten ajan, ettei vain keksi lähteä karkaamaan. Ensimmäinen markkeeraus meni hyvin, matkaa oli ehkäpä noin 50 m ja jos damille halusi päästä nopeiten, piti rynniä kuralammikoiden läpi (jonka Q tekikin ja oli loppupäivän erittäin mutainen). Qup markkeerasi damin hyvin ja etsi sitä hiukan, mutta pysyi kuitenkin pienellä alueella, josta saatiin tuomarilta kiitosta. Toisen rastin markkeeraus meni myös hyvin, Q ryntäsi tajuttoman hyvin suoraan damille ja palautti käteen. Linjallakaan ei ongelmia, Q eteni suoraan damille asti ja palautti jälleen hyvin käteen. Nähtävästi ne palautustreenit kotona on tehneet hyvää.

Porvoossa oltiin silloin reilu viikko sitten agikisoissa ja tuloksena 10 (+vähän yliaikaa) ja melkein nolla, kepeiltähän se vitonen sitten tuli. Argh, jotenkin mä en osaa ikinä ohjata kisoissa noita keppejä, ekalla radallakin eka virhe tuli kepeiltä ja toka sitten kielto keppien jälkeiseltä muurilta, jonka ohjasin huonosti. Positiivista tässä on kuitenkin se, että vältettiin putki-puomi mokat eli sain ohjattua sen putkeen vaikka puomi houkuttelikin vieressä sekä se, että rengas pelittää taas. Ja ei ne kepitkään huonot ole, jos osattaisiin hakea sinne oikeaan väliin alussa.
 Eilen oltiin HSKH:n agimölleissä, josta tuloksena HYL ja se kaivattu nolla, vaikkei se nyt virallinen ollutkaan. Ekalla radalla Q meni putkeen puomin sijaan (oli ihan vierekkäin, putki meni puomin alta, enkä ehtinyt seisomaan putken suun eteen) ja toisella hidastin sen vauhtia sen verran, että mentiin puomille, josta sitten nolla hiukka alle ihanneajan. Vauhti oli tosiaan melko hidas, mutta kuuma ilma ja leiri olivat varmaan suurin syy hitauteen.

Kuvia nomeleiriltä on täällä.